Voisiko toimistotalon iltaisin tyhjäksi jäävää neuvotteluhuonetta tarjota kokoontumispaikaksi esimerkiksi taloyhtiön yhtiökokoukselle tai jollekin harrastekerholle?
Omat ”neukkarit” ovat näköjään täynnä, joten pidettäisiinkö palaveri vaikka naapuritalossa?
Kuinka tilat ylipäätään saataisiin nykyistä tehokkaampaan käyttöön kellonaikaan katsomatta?
Voisivatko ne avata oviaan ja tarjota jotain hyödyllistä tai jopa elämyksellistä myös lähialueen asukkaille?
Siinä nippu kysymyksiä, joihin rakennus- ja kiinteistökehitysyhtiö NCC:n ”kehityshippi” ja konseptoija, tekniikan tohtori Eelis Rytkönen on viime vuosina pureutunut pintaa syvemmältä.
Samalla digikehittäjän teoriat ovat alkaneet muuttua hiljalleen myös käytännöiksi: NCC:n tulevissa hankkeissa Helsingin Ruoholahdessa (We Land) ja Vallilan Konepajan alueella (Fredriksberg) sekä Espoon Hatsinanpuistossa (OOPS) ja Keilaniemessä (NEXT) asiakaslähtöisyys ja palvelumuotoilu ovat koko suunnittelun lähtökohtia.
Eelis Rytkösen mukaan nykymuotoinen toimisto- ja liiketilarakentaminen on tulossa tiensä päähän. Nykyiset neliöt on saatava entistä tehokkaampaan käyttöön ja palvelemaan myös lähialueen asukkaita. Taustalla NCC:n Fredriksberg, jolle haetaan kansainvälisen BREEAM-ympäristöluokituksen Excellent-sertifikaattia. Kuva: Liisa Takala.
We Land muokkaa Ruoholahtea uuteen uskoon
Rytkösen mukaan syykin on selvä. Kun asuin- ja työssäkäyntialueet ovat sijainneet 1960-luvulta ja autoistumisesta lähtien varsin kaukana toisistaan, ne tulevat jatkossa lähemmäksi toisiaan ja parhaimmillaan yhteen – kuten takavuosikymmeninä vanhoissa kaupunkikortteleissa.
”Nykymuotoinen toimisto- ja liiketilarakentaminen on tulossa tiensä päähän. Rakennetut neliöt on saatava entistä tehokkaampaan käyttöön, ja palvelemaan paitsi niiden käyttäjiä myös lähialueen asukkaita. Emmekä voi loputtomiin rakentaa uutta. Sitä ei maapallokaan enää kestä”, hän muistuttaa.
Yksi konkreettinen esimerkki tulevasta löytyy Ruoholahdesta, jonne NCC rakentaa vuonna 2022 valmistuvaa We Land -yrityskeskittymää uudella ja käyttäjälähtöisemmällä tulokulmalla.
Alueella asuvien ja siellä työssäkäyvien toiveita on kartoitettu heti suunnittelun alkumetreillä. Hankkeessa on yhteistyökumppanina muun muassa tekoäly-yhtiö CHAOS Oy, jonka kehittämän analytiikan avulla NCC pystyy seuraamaan siellä asioivien tarpeita, keräämään tietoa kulloisistakin trendeistä ja tekemään niiden pohjalta entistä osuvampia johtopäätöksiä.
Startupit tärkeitä kumppaneita
Vaikka kohteen valmistumiseen on vielä aikaa, We Landin käyttäjäkokemuksen kehittäminen on aloitettu jo tänä syksynä. Projektiryhmässä on mukana esimerkiksi hissiyhtiö, yliopiston tutkijoita, huippuravintoloitsija, aulapalveluvastaava, arkkitehdit, automaatiosuunnittelija ja projekti-insinööri.
”Meillä on MaaS, SaaS ja pian myös ’SpaaS (Space as a Service).’ Tulevina vuosina suunta on se, että toimistokortteleiden tilat ja neliöt muuttuvat entistä selkeämmin palveluksi, jota operaattorit tarjoavat vuokralle kuukausi- ja vuosisopimusten sijaan vaikkapa vain muutamaksi tunniksi tai päiväksi”, Rytkönen kertoo.
CHAOSin ohella NCC tekee uusimmissa hankkeissaan yhteistyötä muun muassa tilaverkostojen analyysisovelluksen kehittäneen Tractr:n ja rakennusalan kiertotalouteen keskittyvän Netletin kanssa. Rytkösen mukaan startup-yhteistyö on avartavaa, sillä se tuo hankkeet entistä lähemmäksi loppukäyttäjiä ja vauhdittaa samalla rakennusalan digitalisaatiota.
”Startupit ovat ketteriä kumppaneita, joilla on tarvittavaa erikoisosaamista. Ne myös katsovat asioita uusista ja joskus yllättävistäkin tulokulmista”, Rytkönen tunnustaa.
Kirjoittaja Timo Sormunen. Juttu on julkaistu Rakennuslehden ja Rakennusteollisuuden Tulevaisuutta rakentamassa -liitteessä